Lapsensa menettäneille suunnattu kysely toi esiin suruvapaan tärkeyden

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Käpy-lehdessä 1/2022 ja sen on kirjoittanut Ella Keski-Panula. Artikkelin on verkkojulkaisua varten lyhentänyt Jenny Paloniitty.

Ensi vuonna käytävät eduskuntavaalit ja niiden jälkeiset hallitusohjelmaneuvottelut ovat vaikuttamistyön kannalta kaikkein tärkeimpiä ajankohtia. Tärkeimpänä ja isoimpana tavoitteena meillä on suruvapaan saaminen vanhemmille, jotka ovat menettäneet alaikäisen lapsen, mukaan lukien heidät joiden lapsi on syntynyt kuolleena.

Puolen vuoden mittainen suruvapaa mahdollistaisi sen, että vanhemmilla olisi taloudellisesti turvattu aika ja tila surra ja sopeutua uudenlaiseen vanhemmuuteen. Halutessaan vapaan saisi pitää myös lyhyempänä. Suruvapaan ohella tavoittelemme myös sitä, että kuolleena syntyneen lapsen saisi nimetä.

Lapsen kuolema heikentää perheen taloustilannetta

Viime vuoden lopulla Metropolian ammattikorkeakoulussa opiskeleva Ulla Pirttijoki kartoitti tänä keväänä valmistuvaa opinnäytetyötään varten sitä, miten lapsen kuolema on vaikuttanut perheiden taloudellisiin tilanteisiin. Jäsenistöllemme tehdyn kyselyn kautta saimme edunvalvontamme tueksi arvokasta kokemustietoa siitä, miten lapsen menettäminen vaikuttaa perheiden tuloihin ja menoihin.

Kyselystä erottui selvästi se, että lapsen menettämisen jälkeen vanhemmat ovat nykyisinkin töistä pois vaihtelevan mittaisia ajanjaksoja – joillekin järjestyy sairasloma ja joillekin poissaolo järjestyy jotenkin toisin, kun taas joillekin pidempi poissaolo ei ole taloudellisesti mahdollista.

Käytännöt työpaikoilla vaihtelevat, eivätkä perheet ole tällä hetkellä yhdenvertaisessa asemassa. Kyselyn mukaan lapsen kuolema heikentää perheen taloustilannetta. Monella perheellä taloudellinen tilanne jatkui tiukempana jopa vuosien ajan esimerkiksi menetettyjen työtulojen vuoksi ja lapsen kuolemasta aiheutuneiden kustannusten vuoksi.

On ongelmallista, että jo valmiiksi stressaavassa ja kuormittavassa tilanteessa vanhempi joutuu kantamaan ylimääräistä huolta perheen taloudesta. Tämäkin osoittaa sen, että lapsen kuolema tulisi huomioida yhteiskunnassa nykyistä paremmin. Se, ettei yhteiskunnassa tällä hetkellä tunnisteta lapsensa menettäneiden vanhempien kokemia epäkohtia, johtunee tiedon puutteesta. Lapsensa menettäneiden vanhempien saama tuki on tällä hetkellä täysin riittämätöntä. Toivottavasti tilanne korjaantuu, ja sen eteen teemme töitä.