Tutkimukset
Hautajaiset koronapandemian aikana
Oletko osallistunut hautajaisiin koronapandemian aikana tai jättänyt osallistumatta pandemiasta johtuen?
Jos vastasit myönteisesti, kutsun sinut kirjoittamaan hautajaiskokemuksestasi.
Kirjoituksessa voit käyttää tukena seuraavia apukysymyksiä: Mitä tunteita osallistuminen/osallistumisen puute sinussa herätti? Oliko päätös osallistumisesta vaikea? Miten pandemia-tilanne näkyi hautajaisten järjestelyssä ja toteutuksessa? Miten suhde edesmenneeseen vaikutti kokemukseesi? Jos olit järjestämässä hautajaisia, millä tavalla muiden läheisten toiveet vaikuttivat hautauksen tapaan/paikkaan/hautapaikan valintaan? Pyydän lisäksi kertomaan taustatiedot: ikä, sukupuoli, kuuluminen/kuulumattomuus uskonnolliseen yhteisöön ja suhde edesmenneeseen (esim. leski, lapsi, muu sukulainen, ystävä).
Mikäli olet käytettävissä mahdolliseen myöhempään haastatteluun, liitäthän mukaan yhteistietosi. Käsittelen ja säilytän kirjoituksia luottamuksellisesti ja raportoin tulokset niin, että osallistujia ei tunnisteta.
Kiitos jo etukäteen!
Auli Vähäkangas/Teologinen tiedekunta PL 4, 00014 Helsingin yliopisto Käytännöllisen teologian professori, Helsingin yliopisto auli.vahakangas@helsinki.fi 050-3185464
Yliluonnolliset ilmiöt
Hyvät vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset/lapset/nuoret ja puolisot
Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikössä tehdään suruun liittyvää tutkimusta. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata ”yliluonnollisia ilmiöitä”, joita vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, lapset/nuoret tai puolisot ovat kokeneet perheessä tapahtuvan lapsen, vanhemman tai puolison kuoleman jälkeen.
Voit vastata tutkimukseen, mikäli olet kokenut ”yliluonnollisia ilmiöitä” lapsen, lapsenlapsen, sisaruksen, vanhemman tai puolison kuoleman jälkeen. Tutkimuksessa ei etukäteen määritellä tai rajata yliluonnollisia ilmiöitä, vaan ollaan kiinnostuneita kaikista niistä ilmiöistä joita tutkimukseen osallistuvat kuvaavat. Lapsen tai puolison kuolemasta kulunutta aikaa tai kuolinsyytä ei tutkimuksessa rajata.
Toivomme, että osallistut tutkimukseen huolimatta siitä, että olisit kokenut ”yliluonnollisen ilmiön” vain kerran. Jokaisen vastaus on meille tärkeä.
Tutkimukseen osallistuminen on Sinulle täysin vapaaehtoista ja ehdottoman luottamuksellista. Tutkittavien henkilötiedot tai muut tiedot, joista voidaan tunnistaa henkilö, eivät tule ilmi missään vaiheessa. Sinulla on mahdollisuus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen halutessasi.
Lisätietoa tutkimuksesta antaa TtT, dosentti Anna Liisa Aho, puh. 044-0407066 tai email: anna.l.aho@uta.fi
Vastauslomake: uta.fi
Valokuvaterapeuttiset ryhmät
Haluatko osallistua valokuvaterapeuttiseen ryhmään, jossa tutkitaan ryhmän vaikutusta lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien suruun ja selviytymiseen?
Jotta voit osallistua valokuvaterapeuttiseen ryhmään, tulee sinun olla lapsen kuoleman kokenut vanhempi, jonka lapsen kuolemasta on kulunut aikaa vähintään kaksi kuukautta. Kuolleen lapsen tulee olla iältään alle 18-vuotias.
Tutkimuksen kulku
Valokuvaterapeuttiset ryhmät toteutetaan Facebookissa, johon ryhmille perustetaan omat suljetut keskusteluryhmät. Valokuvaterapeuttisen ryhmän ohjaaja on valokuvaterapiaan erikoistunut ryhmäterapeutti. Pienryhmät käynnistyvät, kun niihin saadaan tarpeeksi osallistujia. Valokuvaterapeuttisessa ryhmässä jaetaan omia valokuvia (maisemavalokuvat, valokuvat lapsesta, valokuvat erilaisista esineistä jne.) ja muistellaan lasta ja kuolemaan liittyviä asioita valokuvien avulla. Facebook- ryhmät kestävät neljä viikkoa ja jokaisella viikolla on eri aihealueita, joista valokuvia jaetaan. Voit osallistua Facebookissa toteutettavaan valokuvaterapeuttiseen ryhmään viikoittain joustavasti oman aikataulusi mukaisesti.
Ennen internetissä tapahtuvaa valokuvaterapeuttiseen ryhmään osallistumista vanhempien surua ja selviytymistä tutkitaan kyselylomakkeella, joka on täytettävissä sähköisesti ennen ryhmän aloitusta. Valokuvaterapeuttisen ryhmän vaikutusta suruun ja selviytymiseen selvitetään sähköisellä kyselylomakkeella heti intervention päätyttyä ja 3 kuukauden kuluttua. Sähköiseen kyselylomakkeeseen ei tule vanhempien henkilötietoja, joten niitä ei voida yhdistää tutkittaviin. Valokuvaterapeuttisten ryhmien jakamat valokuvat eivät ole tutkimuksen kohteena, eikä niitä käytetä missään muodossa tutkimusaineistona.
Mikäli haluat osallistua valokuvaterapeuttiseen ryhmään tai haluat saada siitä lisätietoa, niin ota yhteyttä sähköpostiviestillä.
TtM, TtT-opiskelija Niina Keskinen, niina.keskinen@tuni.fi
Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet (Hoitotiede)
Lapsen saattohoidon kokeneet vanhemmat
Hyvät lapsen saattohoidon kokeneet vanhemmat,
Tutkimukseen etsitään vanhempia, joilla on kokemusta lapsensa saattohoidosta. Saattohoidossa olleen lapsen ikä tai saattohoidon pituus ei ole rajoite tutkimukseen osallistumiselle. Tutkimukseen osallistumisen kriteerinä on, että lapsesi on ollut (viimeisen viiden vuoden aikana) tai on tällä hetkellä saattohoidossa kotona, sairaalassa tai yksityisessä saattohoitokodissa.
Saattohoidolla tarkoitetaan vakavasti sairaan lapsen hoitoa tilanteessa, jossa sairaus on edennyt niin pitkälle, ettei parantavaan hoitoon ole olemassa edellytyksiä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien kokemuksia lapsensa saattohoidosta ja siihen liittyviä toiveita. Tutkimustuloksien avulla pyritään kehitettämään lasten saattohoitoa. Tämän vuoksi on tärkeää saada kokemuksistanne tietoa.
Tutkimusaineisto kerätään sähköisellä kyselyllä ja sitä täydennetään haastattelulla, mikäli annatte suostumuksenne siihen lomakkeen lopussa.
Tutkimukseen osallistuminen on Teille täysin vapaaehtoista ja halutessanne voitte keskeyttää tutkimukseen osallistumisen milloin tahansa. Tutkittavien henkilötiedot tai muut tiedot, joista voidaan tunnistaa henkilö, eivät tule ilmi missään vaiheessa. Mahdollisessa haastattelussa varmistetaan, että antamanne tiedot käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla eikä henkilöllisyytenne paljastu missään vaiheessa tutkimusta. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen kysely- ja haastatteluaineisto hävitetään asianmukaisesti.
Jos haluatte lisätietoa tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä tutkijaan sähköpostilla tai puhelimitse (p. 044-0407066)
Yhteistyöstä kiittäen
TtT, dosentti
Anna Liisa Aho, anna.l.aho@uta.fi
Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö
Perhesurmatutkimus, kysely läheisille
Pyydämme Sinua osallistumaan tähän tutkimukseen, jossa tutkitaan perhesurman uhrien läheisten näkökulmaa perhesurmia ennakoivista tekijöistä. Läheinen voi olla kuka tahansa (myös naapuri, ystävä), joka kokee olleensa läheinen perhesurman uhrille. Perhesurmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku perheenjäsen surmaa toisen ja perhettä ei tarvitse rajata tarkasti esimerkiksi pelkästään hyvin läheisiin sukulaisuussuhteisiin. Kyselytutkimukseen vastaaminen on tietoinen suostumus osallistumisesta tutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä perhesurmaa ennakoivista tekijöistä, millä saattaa olla merkitystä perheille ajoissa tarjottavan avun kehittämisessä. Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon. Tämän tutkimuksen toteuttavat väitöskirjatutkija Marianne Ellilä, professori Eija Paavilainen ja dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta. Tutkimuksen rekisterinpitäjä on Tampereen yliopisto, joka vastaa tutkimuksen yhteydessä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta.
Tutkimuksessa Sinulta kysytään kyselylomakkeella perhesurmaan liittyviä kysymyksiä ja kyselyyn vastaaminen vie noin 20 minuuttia. Kyselyn lopuksi Sinulta kysytään mahdollisuudesta osallistua haastatteluun, johon sovitaan erikseen aika. On mahdollista, että tähän tutkimukseen osallistumisesta ei ole Sinulle hyötyä. Tutkimuksen avulla pyritään kuitenkin selvittämään mitä tekijöitä perhesurmien taustalla voisi olla ja miten perheitä voitaisiin auttaa ajoissa. On mahdollista, että tutkimukseen osallistuminen nostaa pintaan tunteita ja saattaa kuormittaa.
Henkilötietojasi käsitellään ainoastaan ylläkuvattua tieteellistä tutkimusta varten. Tietosi säilytetään tutkimusaineistossa koodattuna ja Sinuun viitataan niissä vain tunnistekoodilla. Yksittäisen tutkittavan tunnistaminen ei ole mahdollista tutkimustulosten julkaisuista tai selvityksistä. Kaikki tietojanne käsittelevät tahot ja henkilöt ovat salassapitovelvollisia. Sinua koskevien tietojen säilytyksestä vastaa Marianne Ellilä. Tutkimuksen yhteydessä kerättyjä tietoja säilytetään 5 vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään.
Tähän tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Voit kieltäytyä siitä tai keskeyttää tutkimuksen milloin tahansa tutkimuksen aikana ilmoittamatta syytä. Voit myös peruuttaa antamasi suostumuksen milloin tahansa tutkimuksen aikana ilman perusteluita. Jos päätät peruuttaa suostumuksen, tai osallistumisesi tutkimukseen keskeytyy jostain muusta syystä, siihen mennessä kerättyjä tietojasi voidaan edelleen käyttää tässä tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota. Tieteelliseen tutkimukseen liittyy olennaisesti tutkimustulosten julkaiseminen tieteellisissä julkaisuissa. Tutkimus on osa Marianne Ellilän väitöskirjatutkimusta. Tutkimuksen tietosuojailmoituksen saa pyydettäessä ja mahdollisia kysymyksiä tutkimuksesta pyydämme teitä esittämään: TtM Marianne Ellilä, marianne.ellila@tuni.fi
Kyselylomake ja tutkimusta koskeva tiedote
Valmiit tutkimukset
Pro gradu -tutkielma
Lohi, Jooseppi
Tuntui, että oli joku konkreettinen juttu mitä sai pitää sylissä. Muistoesineiden tehtävät äidin ja kohtuun kuolleen lapsen välisessä kiintymyssuhteessa.
Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, 2021.
Opinnäytetyö
Kemppainen, Hanna
Kipeimmän surun kääntöpuoli-Voiko oman lapsen kuolemasta koskaan selvitä?
Savonia ammattikorkeakoulu, 2021.
Hanna Kemppaisen opinnäytetyön tuloksena syntynyt podcast on kuunneltavissa: Ensihoidon ja PelastustyönCast (soundcloud.com)
Opinnäytetyö
Miettinen, Hanna
Nimetön elämä – Vanhempien kokemuksia surusta ja kuolleena syntyneiden lasten virallisesta nimeämättömyydestä.
Laurea-ammattikorkeakoulu, 2021.
Pro gradu -tutkielma
Tuunanen, Ulla
”Siellä jossakin, mistä me ei tiedetä”: Lapsensa menettäneiden vanhempien paikkakokemuksia
Tampereen yliopisto, 2021
Pro gradu -tutkielma
Outi Keinänen
Vanhempien kokemuksia varhaiskasvattajien menetelmistä käsitellä kuolemaa lasten kanssa
Tampereen yliopisto, 2020
Opinnäytetyö
Oili Hyvärinen ja Salli Ojala
Vertaistuen merkitys lapsensa menettäneille vanhemmille. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Karelia ammattikorkeakoulu, 2020
Opinnäytetyö
Jennika Koistinen
Kuinka kohdata lapsensa menettänyt äiti seuraavan raskauden aikana: Opas neuvolan terveydenhoitajille.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2020
Opinnäytetyö
Enni Saartoala ja Jessica Saartoala
Sairaanhoitajien valmiudet perheiden surussa tukemisessa keskenmenon tai kohtukuoleman jälkeen
Laurea ammattikorkeakoulu, 2019
Väitöskirja
Juha Itkonen
Kun vauvaonni vaihtuu kuoleman suruun: Narratiivinen tutkimus kohtukuolemasta, lapsen kuoleman aiheuttamasta surusta ja selviytymisprosessista sekä kirkon tuesta
Helsingin yliopisto, 2018
Väitöskirja
Pulkkinen Mari
Salattu, suoritettu ja sanaton suru : Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena.
Helsingin yliopisto, 2016
Opinnäytetyö
Seppälä Hanna, Peltonen Sanna
Kun elämä pysähtyi: Kokemuksia akuutista kriisiavusta.
Diakonia ammattikorkeakoulu, 2018
Opinnäytetyö
Laaksonen Sirpa
Lapsensa perinataaliaikana menettäneiden äitien kokemuksia hoitohenkilökunnalta saamastaan henkisestä tuesta ja tuen tarpeesta
Vaasan ammattikorkeakoulu, 2013
Pro gradu -tutkielma
Grönroos Katri
Suru joka muutti kaiken. Narratiivinen tutkimus lapsen menetyksen tuomista muutoksista ja henkisen kasvun kokemuksista
Helsingin yliopisto, 2013
Pro gradu -tutkielma
Henttinen Jani
Isien kokemuksia ryhmävertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen
Tampereen yliopisto, 2013
Opinnäytetyö
Ijäs Terhi ja Kallio Kristiina
Lapsensa menettäneiden vanhempien kokemuksia heidän saamastaan tuesta menetyksen jälkeen. “Ne, joiden piti olla lähimpänä olivatkin kauimmaisina”
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma
Pro gradu -tutkielma
Hiltunen-Ahonen Tarja
Tavis ei tajua. Elämää kohtukuoleman jälkeen
Itä-Suomen yliopisto, 2012
Opinnäytetyö
Matilainen Maija
Vain saman kokenut voi ymmärtää: Seurakunnan lapsensa menettäneiden sururyhmä surevan vanhemman tukena
Diakonia-ammattikorkeakoulu 2012
Opinnäytetyö
Peju-Risu Ulla
Äkillisesti lapsensa menettäneiden vanhempien saama ja odottama tuki
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2011
Väitöskirja
Koskela Harri
Lapseni elää aina sydämessäni! Lapsen menetyksen merkitys vanhemman spiritualiteetin muotoutumisessa.
Itä-Suomen yliopisto 2011
Pro gradu-tutkielma
Raitio Katja
Tuki-interventiot ja vanhempien terveydenhuoltohenkilöstöltä saama tuki lapsen kuoleman jälkeen
Tampereen yliopisto, 2011
Pro gradu-tutkielma
Kuronen-Ojala Minttu
Revivalistiset ideat ja äitien toimijuuden mahdollisuudet pienen lapsen kuoleman kohtaamisessa sairaalainstituutiossa ja vertaistukiyhteisössä
Jyväskylän yliopisto 2011
Opinnäytetyö
Janica Grönroos, Veera Kuva Chaurand, Veera Tikkanen
Yksi elämäni surullisimmista, mutta kauneimmista hetkistä. Äitien kokemuksia kuolleen lapsen synnyttämisestä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2011
Väitöskirja
Aho Anna Liisa
Isän suru lapsen kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi
Tampereen yliopisto, 2010