Sosiaaliturvaopas lapsensa menettäneille perheille

Tähän sosiaaliturvaoppaaseen on koottu tietoa keskeisistä etuuksista ja palveluista lapsensa menettäneille perheille. Sosiaaliturvaoppaassa keskitytään yleisimpiin lapsensa menettäneiden vanhempien ja perheiden elämäntilanteisiin, joissa tarvitaan tietoa ja opastusta asianmukaisista etuuksista sekä selviytymistä tukevista palveluista. Vanhempien ja perheiden elämäntilanteet voivat olla monimutkaisia eikä tämä sosiaaliturvaopas kata näitä kaikkia moninaisia, erilaisia elämäntilanteita. Sosiaaliturvaopas on kirjoitettu ennen kaikkea lapsensa menettäneitä vanhempia ja perheitä varten. Lapsikuolemaperheitä työssään kohtaavat ammattilaiset voivat hyödyntää opasta oman työnsä tukena.

Sosiaaliturvaoppaan tavoitteena on helpottaa sinun, surevan vanhemman, ja perheesi suunnistamista etuus- ja palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on myös tukea tarpeenmukaisten etuuksien ja palvelujen käyttöä. Eri sosiaalietuuksien ja palvelujen hakeminen vaatii usein ihmiseltä aktiivisuutta, voimavaroja ja omatoimisuutta. KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:ssä tiedämme, että lapsen menetyksen jälkeen vanhempien ja perheen omat voimavarat ovat vähissä. Vanhemmilla ei ehkä ole voimia ottaa selvää eri etuuksista ja palveluista sekä hakea näitä, vaikka olisivat niihin oikeutettuja. Tämä sosiaaliturvaopas on syntynyt käytännön tarpeesta tukea lapsensa menettäneitä vanhempia ja perheitä sosiaaliturvan käytössä. Lähteinä on käytetty virallisia julkisia asiakirjoja.

Rohkaisemme sinua hakeutumaan epäröimättä ammattiavun ja vertaistuen pariin sekä selvittämään sinun ja perheeseesi elämäntilanteeseen kuuluvia etuuksia ja palveluja. Lisätukea etuuksien ja palvelujen selvittämiseen voit tiedustella Kelasta, hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta ja terveydenhuollosta.

Sosiaaliturvaoppaan on laatinut YTM ja sosiaalityön maisteriopiskelija Minttu Kuronen-Ojala (14.4.2016), ja sitä on päivitetty kertaalleen vuonna 2017. Tämä on oppaan päivitetty kolmas versio (23.5.2023). Lämmin kiitos kaikille sosiaaliturvaoppaan kommentointiin osallistuneille asiantuntijoille ja vapaaehtoisille! Erityiskiitos sosiaaliturvaoppaan kolmannen version kommentointiin osallistuneille Kelan ja eläketurvakeskuksen asiantuntijoille!

Lapsen kuolema vaikuttaa Kelan maksamiin perhe-etuuksiin, esimerkiksi äitiys- ja isyysrahaan. Tässä luvussa annetaan tietoa Kelan perhe-etuuksista sekä niiden hakumenettelystä ja myöntämisen edellytyksistä lapsen kuoleman jälkeen. Lisäksi luvussa käydään läpi muita etuuksia ja yleisesti toimeentulon turvaamista perheen muuttuneessa tilanteessa. Kela ohjaa nykyisin asiakkaitaan hoitamaan etuusasiansa sähköisesti Kelan sähköisessä asiointipalvelussa, johon voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla. Sähköisen asioinnin yleistymisen vuoksi sosiaaliturvaoppaassa ei ole mainittu esiteltyjen perhe-etuuksien paperilomakkeiden tunnuksia. Kelasta on edelleen mahdollista hakea etuuksia paperisilla hakulomakkeilla. Paperilomakkeet ovat tulostettavissa Kelan verkkosivuilla.

Toimeentuloon ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät seikat ovat tärkeitä arjen ja käytännön asioita, joita joudut hoitamaan lapsen kuoleman jälkeen. Esimerkiksi hautaamiseen liittyvät korkeat kustannukset saattavat horjuttaa perheesi taloudellista tilannetta. Lapsesi kuolema ja siitä seuraava akuutti kriisi voivat aiheuttaa sinulle työkyvyttömyyttä ja tämän vuoksi ansionmenetystä. Etuusneuvonnan lisäksi luvussa annetaan myös tietoa erilaisista taloudellisen tuen muodoista ja rohkaistaan hakemaan ajoissa apua taloudelliseen ahdinkoon.

Raskausrahan ja äitiysavustuksen myöntämisen edellytykset lapsen kuollessa

Jos lapsi syntyy kuolleena, kuolee synnytyksessä tai raskaus on keskeytetty, on äidillä oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan 105 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta, jos raskaus on kestänyt vähintään 154 vuorokautta eli 22+0 raskausviikkoa.  Mahdolliselta työssäoloajalta päivärahaa ei kuitenkaan makseta. Äiti saa myös äitiysavustuksen, jonka voi ottaa äitiyspakkauksena tai raha-avustuksena. Jos äiti on saanut Kelasta äitiyspakkauksen ennen lapsen kuolemaa, saattaa äitiyspakkauksen vaihtaminen raha-avustukseksi olla mahdollista, mikäli äitiysavustuksen hakija vaihtoa toivoo. Äitiyspakkauksen on kuitenkin oltava avaamaton. Vaihdosta tulee sopia Kelan paikallistoimiston kanssa.

Raskaus- ja vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos raskaus päättyy keskenmenoon, ennen kuin se on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa). Erityisraskausrahaa voidaan maksaa raskauden keskeytymiseen saakka, jos maksamisen muut edellytykset täyttyvät.

Raskausrahakauden ja vanhempainrahajakson kesto, määrä ja hakeminen

Raskausrahakauden kesto on 40 arkipäivää ja jatkoksi haettava vanhempainrahajakso 65 arkipäivää eli yhteensä 105 arkipäivää (noin 4 kk). Raskaus- ja vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Raskaus- ja vanhempainrahan määrä lasketaan yleensä vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden jaksolta, joka edeltää raskausrahakauden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Raskaus- ja vanhempainrahaa sekä äitiysavustusta haetaan Kelasta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan raskaustodistus. Jos työnantaja maksaa raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa, maksaa Kela päivärahan suoraan työnantajalle.

Raskauden keskeyttäminen ja raskaus- ja vanhempainraha

Kela maksaa raskaus- ja vanhempainrahaa myös siinä tapauksessa, että raskaus on keskeytetty, jos raskaus on jatkunut yli 154 päivää (22+0 raskausviikkoa) ennen keskeytystä.

Lisätietoja: kela.fi/lapsiperheet-erityistilanteet

Vanhempainvapaan ja -rahan myöntämisen edellytykset lapsen kuollessa

Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä, lapsen toisella vanhemmalla on oikeus pitää vanhempainvapaata ja saada vanhempainrahaa yhtäjaksoiselta 24 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Vanhempainrahaa maksetaan yhtäjaksoiselta 24 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen, ei kuitenkaan työpäiviltä, vuosiloman tai muun palkallisen vapaan ajalta.

Vanhemmat voivat pitää kaikki 24 päivärahapäivää samanaikaisesti.

Vanhempainvapaa ja vanhempainraha kannattaa hakea heti lapsen kuoleman jälkeen

Vanhempainvapaata ja vanhempainrahaa on suositeltavaa hakea heti lapsen kuoleman jälkeen, jolloin toinen vanhempi voi käyttää vanhempainvapaansa täysimittaisesti. Toisen vanhemman tulee ilmoittaa vanhempainvapaastaan työnantajalle. Jos toinen vanhempi ei pysty heti jäämään pois työstä, voidaan vanhempainraha myöntää myöhemmästäkin ajankohdasta, mutta vain siihen saakka, kunnes lapsen kuolinpäivästä on kulunut 24 arkipäivää. Jos lapsi kuolee myöhemmin alle 2-vuotiaana, Kela voi maksaa vanhempainrahaa kuolinpäivän jälkeen yhtäjaksoiselta 24 arkipäivältä, kuitenkin enintään niin monelta päivältä, kun vanhempainrahapäiviä on jäljellä. Vanhempainrahaa voi maksaa kuitenkin vain siihen asti, kunnes lapsi olisi täyttänyt 2 vuotta.

Vanhempainrahan pidennyspäivät maksetaan aina, kun samalla kertaa elävänä syntyneistä lapsista elää vähintään yksi.

Vanhempainrahajakson palkan maksaminen riippuu työsuhteen ehdoista.

Vanhempainrahaa haetaan Kelasta. Erillisiä liitteitä ei tarvita. Vanhempainrahan määrä lasketaan yleensä vuositulon perusteella. Jos työnantaja maksaa vanhempainvapaan ajalta palkkaa, maksaa Kela päivärahan suoraan työnantajalle.

 Lisätietoja: kela.fi/lapsiperheet-erityistilanteet

Muutokset lapsilisässä lapsen kuollessa

Lapsen kuoleman jälkeen Kela lakkauttaa lapsilisän maksun kuolemaa seuraavan kuukauden alusta.

Lapsilisää ei makseta lainkaan silloin, kun lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian syntymän jälkeen.

Oikeus sairauspäivärahaan alkaa omavastuuajan jälkeen

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Oikeutesi päivärahaan alkaa vasta, kun työkyvyttömyytesi on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan. Omavastuuajaksi lasketaan sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Sairauspäivärahan omavastuuajalta YEL-vakuutetut henkilöt voivat saada YEL-päivärahaa sairastumispäivän jälkeiseltä omavastuuajalta. MYEL-vakuutetut henkilöt voivat saada 1 + 3 päivän jälkeen omavastuuajalta Mela-päivärahaa.

Myös työtön voi saada sairauspäivärahaa

On tärkeä huomioida työttömän henkilön oikeus sairauspäivärahaan. Sinun tulisi olla työmarkkinoiden käytettävissä voidaksesi saada työttömyyspäivärahaa. Mikäli olet työtön ja lääkäri toteaa sinut työkyvyttömäksi, saat sairauspäivärahan omavastuuajalta työttömyyspäivärahan Kelalta tai työttömyyskassalta. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät.

Sairauspäivärahan määrän laskeminen ja päivärahan maksaminen

Sairauspäivärahan määrä määräytyy vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää työkyvyttömyyden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Päiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan enintään 300 arkipäivältä (noin vuoden ajan) ja sen lisäksi vielä 50 arkipäivää, jos sama sairaus aiheuttaa sinulle työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen. Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystäsi ja työssä jatkamisen mahdollisuuksistasi. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa. Jos sairautesi jatkuu yli vuoden, voit hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauspäiväraha pienituloisille ja eläkeläisille

Jos olet pienituloinen tai tuloton, sinulla on oikeus vähimmäispäivärahaan. Jos olet eläkkeensaaja, sinulla saattaa olla oikeus sairauspäivärahaan, jos teet työtä eläkkeellä ollessasi.

Näin haet sairauspäivärahaa

Sairauspäiväraha tulee hakea 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos olet työsuhteessa ja työnantajasi maksaa palkka sairausajaltasi, työnantaja hakee sairauspäivärahaa puolestasi. Muussa tapauksessa voit hakea sairauspäivärahaa sähköisesti Kelan asiointipalvelussa tai paperilomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitset lääkärin todistuksen työkyvyttömyydestäsi.

Lisätietoja: kela.fi/sairauspaivaraha
kela.fi/sairauspaivaraha_nain-haet

Mitä on toimeentulotuki?

Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea voit hakea Kelasta. Sitä voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla hakijan toimeentulotukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat. Tuki lasketaan siis hakijan (ja hänen perheensä) välttämättömien menojen mukaan. Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta vastaa hyvinvointialueen sosiaalitoimi. Voidaksesi hakea hyvinvointialueelta täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea täytyy sinulla olla ensin Kelan päätös perustoimeentulotuesta.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat esimerkiksi lasten päivähoitomenot ja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot, kuten esimerkiksi toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus, pitkäaikainen sairaus tai lapsen harrastusmenot.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Hyvinvointialueet päättävät itse ehkäisevän toimeentulotuen perusteet.

Saat toimeentulotuesta kirjallisen päätöksen

Toimeentulotukilain mukaan sinun on saatava kirjallinen päätös toimeentulotuesta viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Sinulla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa

Sinun on mahdollista päästä keskustelemaan elämäntilanteestasi ja taloudellisesta tilanteestasi hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Sinun on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun olet sitä pyytänyt.

Lisätietoja: Voit tiedustella Kelasta ja oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimistosta lisätietoja. Myös Kelan ja hyvinvointialueiden verkkosivuilta löytyy usein kattavasti tietoa toimeentulotuesta.

Hautausavustus vähävaraisille tai pienituloisille

Jos sinä tai perheesi olette vähävaraisia tai pienituloisia, on sinun tai perheenne mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kohtuullisiin hautauskuluihin. Toimeentulotukihakemus jätetään käsiteltäväksi hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. Oikeus täydentävään toimeentulotukeen käsitellään normaalin toimeentulotukikäytännön mukaan. Hautauskulut katsotaan vainajan menoiksi. Alaikäisen lapsen kohdalla huomioidaan vanhempien tulot, varallisuus ja menot. Varoina huomioidaan myös kuolinpesän varat. Hautausavustukset käsittelee hyvinvointialueen sosiaalitoimi.

Hautauskulujen huomiointi vaihtelee hyvinvointialueittain – valituskelpoinen päätös kannattaa hakea

Hautauskuluihin myönnettävä täydentävä toimeentulotuki on hyvinvointialueiden itse määrittelemä etuus, minkä vuoksi hautauskulujen huomioimisessa on vaihtelua hyvinvointialueittain. Hyvinvointialueen tulee kuitenkin antaa hakijalle valituskelpoinen päätös, mikä kannattaa tässä yhteydessä huomioida. Esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaalitoimeen tehdyn puhelintiedustelun perusteella ei yleensä ole hyvä jättää etuutta hakematta, vaan sinulla on oikeus saada valituskelpoinen päätös hakemastasi etuudesta. Pääsääntöisesti hautausmenoihin tulisi huomioida kohtuullisina kuluina arkku, arkun koriste, vainajan siirto, vaatetus, arkkuun laitto ja seurakunnan lasku hautaamisesta. Nämä ovat välttämättömiä hautauskuluja. Tuhkauksessa huomioidaan vastaavat välttämättömät kulut.

Lisätietoja: Voit tiedustella oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimistosta lisätietoja, myös hyvinvointialueiden verkkosivuilta löytyy pääsääntöisesti tietoa toimeentulotuesta hautauskuluihin.

Taloudellisiin vaikeuksiin kannattaa hakea apua rohkeasti. Eri tahojen järjestämää tukea, ohjausta ja neuvontaa on saatavilla talousvaikeuksiin.

Hyvinvointialueen sosiaalityöstä sinun ja perheesi on mahdollista saada tukea, ohjausta ja neuvontaa elämän solmukohtiin. Sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa sinun ja perheesi omia voimavaroja sekä itsenäistä selviytymistä. Voit pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimistosta tapaamista sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Yhdessä työntekijän kanssa voit luottamuksellisesti keskustella omasta elämäntilanteestasi ja voitte yhdessä miettiä, mistä palvelusta sinulle ja perheellesi olisi apua. Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen asukkaalla on oikeus saada kokonaisvaltainen palvelutarvearvio tilanteestaan (ks. tarkemmin luku 2.2 Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon palvelut). Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan antama tuki, ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia. Osa sosiaalihuollon palveluista on maksullisia. Saat lisätietoa palvelujen maksuista hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta.

Seurakunnan diakoniatyön puoleen voit kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa, mutta myös yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, ihmissuhdevaikeuksien, elämän kriisien ja muiden ongelmien paineessa. Seurakunnan diakoniatyöllä on mahdollisuus avustaa akuutissa hätätilanteessa olevia. On hyvä muistaa, että ensisijaisesti taloudellista tukea haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Tavoitteena on, että diakoniatyön taloudellinen avustus auttaa saajan kaikkein vaikeimman yli, ja sen jälkeen hän ja hänen perheensä selviävät joko omin voimin tai yhteiskunnan tuella.

Talous- ja velkaneuvonnasta sinun on mahdollista saada tukea talous- ja velkavaikeuksiin. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan muun muassa tietoa ja ohjausta talouden ja velkojen hoidosta sekä taloudenpidon suunnittelusta. Hyvinvointialueet järjestävät ensisijaisesti neuvontaa. Talous- ja velkaneuvonta on sinulle maksutonta. Lisätietoja saat omalta hyvinvointialueeltasi.

Sosiaalista luototusta voit saada perustelluista syistä, jos sinulla ei ole pienituloisuutesi ja vähävaraisuutesi vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa. Sinulla on oltava kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalista luottoa voidaan perustelluista syistä myöntää esimerkiksi talouden hallintaan saattamiseen, kodin hankintoihin tai sosiaalisen kriisin ylittämiseen. Sosiaalista luottoa myöntää osa hyvinvointialueista. Voit tiedustella asiaa hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta.

Lisätietoa: Takuusäätiön verkkosivuilta löydät kootusti tietoa, ohjausta ja neuvontaa talous- ja velkaongelmista.

Suru vaatii sinulta ja perheeltäsi paljon voimavaroja. Lapsen kuolema on akuutti kriisi, joka koskettaa vahvasti koko perhettä. Surun taakan alla kenen tahansa voimavarat voivat ehtyä, jolloin arjen toiminnot vaikeutuvat. Jos perheessä on muita lapsia, on tärkeää huolehtia erityisesti heidän arkielämänsä ja -rutiiniensa jatkuvuudesta. Ulkopuolista apua on syytää pyytää perheelle, jos surun keskellä omat voimavarat eivät riitä itsestään tai lapsista huolehtimiseen.

Ulkopuolista ammattiapua on saatavilla sinulle ja perheellesi. Tässä luvussa esitellään yleisimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hyvä koonti surevaa tukevista tahoista löytyy myös Surevan kohtaamisen tietopankista. Näistä palveluista sinun ja perheesi on mahdollista saada ammatillista apua ja tukea arkeen sekä selviytymiseen lapsesi kuoleman jälkeen. Avun ja tuen hakemisen kynnys on hyvä pitää matalalla, jolloin tukea voidaan saada riittävän ajoissa.

Hyvinvointialueen sosiaalityöstä sinun ja perheesi on mahdollista saada palveluja, ohjausta ja neuvontaa elämän solmukohtiin. Sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa sinun ja perheesi omia voimavaroja. Voit pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimistosta tapaamista sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Yhdessä työntekijän kanssa voit luottamuksellisesti keskustella omasta elämäntilanteestasi ja voitte yhdessä miettiä, millaisesta tuesta ja palvelusta sinulle ja perheelle olisi apua. Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen asukkaalla on oikeus saada tarvittaessa kokonaisvaltainen palvelutarvearvio tilanteestaan (ks. tarkemmin luku 2.2). Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan antama tuki, ohjaus ja neuvonta ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän kanssa voit keskustella luottamuksellisesti omasta elämäntilanteestasi sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi sosiaaliturvasta ja palveluista. Terveyssosiaalityöntekijöitä työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Terveyssosiaalityöntekijän palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Lisätietoja: Voit tiedustella oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimistosta lisätietoja sosiaalityöstä ja palveluohjauksesta. Hyvinvointialueiden verkkosivuilta löytyy usein kattavasti tietoa sosiaalityöstä. Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit tiedustella tarkemmin kotikuntasi terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuollon sosiaalityön palveluja voit saada silloin, kun sinulla tai perheenjäsenelläsi on hoitosuhde terveydenhuollon yksikköön. Terveyskeskusten ja sairaaloiden verkkosivuilta voit myös löytää tietoa terveyssosiaalityöstä.

Tukea ajoissa ja matalalla kynnyksellä

Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, jonka perusteella myönnetään sosiaalihuollon palveluja niitä tarvitseville henkilöille. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on tarjota ihmisille tukea aikaisempaa matalammalla kynnyksellä. Tavoitteena on, että ihmiset saavat riittävän ajoissa tukea elämän solmukohtiin. Sosiaalihuoltolaki vahvistaa muun muassa perheiden oikeutta sosiaalipalveluihin, kuten kotipalveluun ja perhetyöhön.

Yhteydenotto kotikunnan sosiaalitoimeen

Asiasi tulee hyvinvointialueen käsittelyyn, kun olet itse yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalitoimeen tai muuta kautta tulee tietoon, että mahdollisesti sinä (tai perheesi) olet (olette) sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa. Sosiaalihuoltolain 35 §:ssä on säännös yhteydenotosta sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arvioimiseksi. Laki velvoittaa tiettyjä ammattiryhmiä (esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä, opetustoimen ja lasten päivähoidon palveluksessa olevia) ohjaamaan sosiaalihuollon tarpeessa olevia henkilöitä hakemaan sosiaalihuollon palveluja. Lain mukaan nämä tietyt ammattiryhmät voivat ottaa henkilön suostumuksella yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Laki velvoittaa tietyissä tilanteissa tekemään ilmoituksen sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Sinulla on oikeus saada kokonaisvaltainen arvio palvelutarpeestasi. Palvelujen tarvetta selvitetään tekemällä palvelutarpeen arvio. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointisi tulee tehdä elämäntilanteesi edellyttämässä laajuudessa, ja sen tekeminen on aloitettava viipymättä. Käytännössä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja kartoittaa sinun ja perheesi elämäntilanteen sekä jokaisen perheenjäsenen palvelutarpeen. Palvelutarpeen arviointia tehdään yhdessä sinun ja koko perheesi kanssa ottamalla tarpeen mukaan yhteistyöhön muita sinun ja perheesi elämäntilanteeseen liittyviä tahoja. Näitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi neuvola, varhaiskasvatus, koulu, päihde- ja/tai mielenterveyspalvelut.

Sosiaalitoimen työntekijän tehtävänä on tuoda esille hyvinvointialueen palveluita sekä tarjota sinun ja perheesi tarpeisiin sopivia palveluita. Yhdessä työntekijän ja moniammatillisen verkoston kanssa pohditte, millaisesta tuesta sinulle ja perheellesi olisi parhaiten apua. Tavoitteena on järjestää sinulle ja perheellesi oikeat palvelut mahdollisimman oikeaan aikaan. Palvelutarpeen arviointia täydennetään asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Omatyöntekijä

Sinulla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Lain mukaan omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Omatyöntekijä on mukana kartoittamassa palvelutarvettasi sekä suunnittelemassa ja järjestämässä palveluja. Sosiaalihuollon asiakkuuden jatkuessa, omatyöntekijä on nimensä mukaisesti asiakkaan asioista vastaava sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä.

Esimerkkejä yleisistä sosiaalihuollon palveluista

Sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä sosiaalipalveluja ovat muun muassa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, perhetyö, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta, päihde- ja mielenterveystyö ja sosiaalinen kuntoutus. Esimerkiksi kaikille lapsiperheille tarkoitettua kotipalvelua voi pyytää kunnasta vanhemmuuden ja jaksamisen tueksi. Sosiaalihuollon perhetyö tai hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelu tukee koko perheen, vanhempien ja sisarusten arjen sujumista lapsen kuoleman jälkeen. Osa sosiaalihuollon palveluista, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, on usein maksullisia. Lisätietoja palvelun maksuista saat oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta.

Lisätietoja: Tarkempien tietojen saamiseksi ja mahdollisen palvelutarpeesi arvioimiseksi ota yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaalitoimeen. Lisätietoja sosiaalihuollon palveluista löydät myös hyvinvointialueesi verkkosivuilta.

Mitä ovat mielenterveyspalvelut ja mistä mielenterveyspalveluja voi hakea?

Mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja niiden seurauksia. Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus. Ihmiset saavat mielenterveyspalveluja pääasiassa terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidosta. Myös työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, seurakunnissa, järjestöissä ja yksityissektorilla tuotetaan mielenterveyspalveluja.

Itselle ja läheisille kannattaa hakea ajoissa apua

Ahdistuneisuus- ja masennusoireiden tai vakavampien oireiden ilmaantuessa sinun on hyvä ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseesi (mukaan lukien neuvola) tai työterveyshuoltoosi. Jos perheessäsi herää huoli jonkun perheenjäsenen psyykkisestä voinnista, on hyvä pyytää apua esimerkiksi terveyskeskuksesta, neuvolasta, kouluterveydenhoitajalta tai kuraattorilta. Monilla terveysasemilla on psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka yhteistyössä terveyskeskuslääkärin kanssa selvittävät tällaisia tilanteita ja tarjoavat apua.

Apua on saatavilla, mutta hoitoon pääsyyn liittyvät järjestelyt vaihtelevat

Terveyskeskuksissa on myös psykologeja, ja joissakin on myös psykiatrian erikoislääkäreitä. Joillakin paikkakunnilla psykiatrinen erikoissairaanhoito on järjestänyt päivystyspalveluita, joihin voi ottaa yhteyttä suoraan esimerkiksi akuutin kriisin tai vaikean elämäntilanteen kohdatessa. Muutoin erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin antama lähete (esimerkiksi terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin laatima lähete). Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudet ovat järjestetty Suomessa eri tavoin. Useilla paikkakunnilla on esimerkiksi koottu yhteen monialaisesti eri palveluja (mm. äitiys- ja lastenneuvola, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola) ”saman katon alle”. Näistä perhekeskuksista ja muista perhepalveluista (esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvola) on saatavilla tukea koko perheelle lapsen kuoleman jälkeen.

Hoitoon pääsyyn liittyvät järjestelyt vaihtelevat siis paikkakunnittain varsin paljon. Oman paikkakuntasi tilanteen saat selville kotikuntasi antamasta ohjeistuksesta tai esimerkiksi Mielenterveystalo-verkkopalvelusta. Palvelusta löytyy lisäksi paljon muuta tietoa sekä ensiapu- ja oma-apuohjeita.

Kriisiryhmästä apua äkilliseen kriisitilanteeseen

Jokaisella hyvinvointialueella on kriisiryhmä, josta saa tarkempaa tietoa terveyskeskuksista, ensiapupoliklinikoilta tai sosiaalivirastoista. Lisäksi myös pelastusviranomaiset ja poliisi osaavat neuvoa näiden palveluiden piiriin.

Lapsen kuolema haastaa parisuhteen – tukea on saatavilla parisuhteen vaikeuksiin

Parisuhteen pulmiin on saatavilla eri tahojen järjestämää monimuotoista tukea. Parisuhteen vaikeuksiin kannattaa hakea tukea varhaisessa vaiheessa. Hyvinvointialueen kasvatus- ja perheneuvontapalveluista voit tiedustella apua parisuhteen vaikeuksiin ja tukea koko perheelle lapsen kuoleman jälkeen. Evankelis-luterilaisen kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksesta on mahdollista myös saada tukea parisuhteeseen, perheen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviin kysymyksiin. Lisäksi parisuhdeneuvontapalveluja tuottavat erilaiset järjestöt ja yhdistykset (esimerkiksi Väestöliitto ja Parisuhdekeskus Kataja ry) sekä yksityiset yritykset.

Lisätietoja: Mielenterveystalo-verkkopalvelusta löydät monipuolista tietoa mielenterveyspalveluista ja niihin hakeutumisesta. 
Nuorten Mielenterveystalo

Potilasasiamies neuvoo ja avustaa hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätöntä terveydenhuollon asiakasta

Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita potilaslain soveltamisessa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi. Jos terveydenhuollon asiakkaana olet tyytymätön saamaasi hoitoon tai kohteluun, voit selvitellä tilannettasi potilasasiamiehen kanssa. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai Potilasvahinkokeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa. Jokaiseen terveydenhuollon yksikköön on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko.

Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa palveluunsa tai kohteluunsa tyytymätöntä sosiaalihuollon asiakasta

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalilainsäädännön soveltamisessa, auttaa muutoksenhaussa sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Jos sosiaalihuollon asiakkaana olet tyytymätön saamaasi palveluun tai kohteluun, voit selvitellä tilannettasi hyvinvointialueesi sosiaaliasiamiehen kanssa. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava. Hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia.

Lisätietoja: Saat yhteyden potilasasiamieheen tiedustelemalla yhteystietoja terveydenhuollon toimipaikasta. Terveydenhuollon yksikköjen verkkosivuilta löytyy myös tietoa potilasasiamiehen palveluista. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ja muuta lisätietoa löydät esimerkiksi hyvinvointialueesi verkkosivuilta tai tiedustelemalla yhteystietoja hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Lapsen kuoleman jälkeen toimintakykysi eli arjen eri toiminnoista selviytyminen ja työkykysi saattavat heikentyä väliaikaisesti tai pidempiaikaisesti. Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen sekä mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutujan aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on keskeistä. Saatat joutua hakemaan kuntoutuspalveluja usealta eri taholta.

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen ja hajanainen palvelujen käyttäjille. Tämän vuoksi tarvitaan eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, opetushenkilöstön ja Kelan välistä yhteistyötä. Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja työeläkelaitokset, opetustoimi ja työterveyshuolto. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa järjestöjen toteuttamaa kuntoutusta.

Jos koet kuntoutukseen hakeutumisen omalla kohdallasi tarpeelliseksi, voit hakeutua kuntoutukseen oma-aloitteisesti. Ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriisi tai Kelaan. Pohdi yhdessä lääkärin kanssa, onko kuntoutuksesta apua tilanteessasi. Myös sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö ja opetustoimi voivat ohjata henkilöä hakeutumaan kuntoutukseen. Kuntoutuja tulee ohjata asianmukaisiin kuntoutuspalveluihin.

Lisätietoja: Kuntoutussäätiön, Kelan ja Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löydät kootusti laaja-alaista tietoa kuntoutuksesta.

Esimerkkejä eri kuntoutuksista:
❖ Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutua maksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B.

❖ Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänelle soveltuvassa työssä tai palaamaan työhön. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset ja Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt.  Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja uudelleenkoulutus.  Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja kuntoutukseen pääsyn ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevan lainsäädännön mukaan.

Lisätietoja:

kela.fi/kuntoutus

tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/kuntoutus-reitti-takaisin-tyoelamaan

tela.fi/tyoelakejarjestelma/tyoelakekuntoutus

Tapaturmavakuutuskeskus

Liikennevakuutuskeskus

Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista voidaan periä kuntoutujalta asiakasmaksu.

Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutuksen ajalta saamasi kuntoutusetuuden määräytymiseen vaikuttavat useat tekijät ja erityisesti oma elämäntilanteesi.

Lisätietoja: Voit tiedustella lisätietoja kuntoutusetuuksista Kelasta tai omasta vakuutusyhtiöstäsi, mikäli kohdallasi toteutetaan vakuutuskuntoutusta tai omasta työeläkelaitoksesta.

Vakuutuskuntoutus
Työeläkekuntoutus

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä arvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kanssa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Tällaisia toimenpiteitä saatetaan tarvita lapsen kuoleman jälkeen työkykysi tukemiseksi.

Työterveyshuollon on tarvittaessa ohjattava työntekijä työssä jaksamisen tueksi Kelan ammatillista työkykyä tukevaan KIILA-kuntoutukseen. 

Työhön paluu lapsen kuoleman jälkeen voi usein olla raskasta, vaikka se voi merkitä myös toivottua arjen rutiinia surun keskelle. Ehkä pohdit omaa jaksamistasi työssä. Jaksanko työskennellä kokopäiväisesti lapsen kuoleman jälkeen? Työhön paluuta helpottavaa tukea on saatavilla.

Työhön paluun suunnittelu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuollon kautta. Myös työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön paluun tukemissa. Monilla työpaikoilla on erityisiä työhön paluuta tukevia suunnitelmia tai ohjeita. Työhön paluusi järjestelyt onnistuvat parhaiten sinun, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Osasairauspäiväraha tukee paluuta työhön ja työelämässä pysymistä

Sinun on mahdollista hakea Kelasta osasairauspäivärahaa työhön paluusi tueksi. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai päätoimiselle yrittäjälle. Kela maksaa osasairauspäivärahaa enintään 120 arkipäivää (vajaat 5 kk). Osasairauspäivärahan aikana työskentelet osa-aikaisesti. Tämä on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sinun ja työnantajasi suostumus. Sovi osa-aikatyöstä työterveyslääkärisi kanssa. Vaihtoehtoisesti osa-aikatyöstä sovitaan muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikainen työhön paluu ei saa vaarantaa terveyttäsi ja toipumistasi. Työaikasi tulee vähentyä 40–60 % aiemmasta. Jos olet yrittäjä, työmääräsi tulee vähentyä 40–60 %. Tässä järjestelyssä toimeentulosi muodostuu siis työnantajan maksamasta työajan mukaisesta palkkatulosta ja Kelan maksamasta osasairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä.

Osasairauspäivärahan omavastuuaika ja osa-aikaisen työskentelyn aloittaminen

Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Osasairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät.

Omavastuuajalta sinulla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan. Sovi osa-aikaisen työskentelyn aloittamisesta työnantajasi ja Kelan kanssa.

Näin haet osasairauspäivärahaa

Hae osasairauspäivärahaa heti Kelasta, kun olet sopinut työnantajasi kanssa osa-aikatyön aloittamisesta. Etuudessa on 2 kk takautuva hakuaika. Voit hakea osasairauspäivärahaa Kelan sähköisessä asiointipalvelussa tai vaihtoehtoisesti Kelan paperilomakkeella. Liitteeksi tarvitset lääkärin B-lausunnon ja työnantajan Kelaan toimittamat tiedot osa-aikatyöstä. Katso yksityiskohtaiset ohjeet osasairauspäivärahan hakumenettelystä Kelan verkkosivuilta.

Kansalaisneuvonta auttaa löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun asian hoitamiseen. Palvelussa ei ole mahdollista saada vireille viranomaisasioita, vaan se ohjaa oikean viranomaisen luokse.

Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on turvata väestön perustoimeentuloa, edistää terveyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Kelan verkkosivuilta löydät esimerkiksi tietoa eri etuuksista ja etuuskohtaiset palvelunumerot. Voit asioida myös Kelan sähköisessä asiointipalvelussa.

Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa maksettaviin perhe-etuuksiin. Tähän Kelan sivustolle on koottu tietoa muun muassa siitä, miten lapsen kuolema vaikuttaa perhe-etuuksiin.

Järjestöjen yhteisen sosiaaliturvaoppaan ovat koonneet viisitoista kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä. Tavoitteena on sosiaaliturvan hyödyntäminen ja tunnetuksi tekeminen.

Suomi.fi tarjoaa kansalaisten julkiset palvelut kootusti yhdessä osoitteessa.

Surevan kohtaaminen -toiminnalla tuetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Sivustolta löytyvään tietopankkiin on koottu, mistä surevalle on saatavilla niin taloudellista tukea kuin arkea ja jaksamista tukevia palveluja.

Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Takuusäätiön palvelut ovat valtakunnallisia ja maksuttomia.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Kansaneläkelaitos

Suomen evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoniatyö ja taloudellinen tuki

Kirkon perheneuvonta

Sosiaali- ja terveysministeriö:

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki: opas toimeentulotukilain soveltajille

Sosiaalipalvelut

Sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL):

Mielenterveyspalvelut

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira:

Sosiaaliasiamies

Potilasasiamies