Puheenjohtajalta: Tähtenä taivaalla

Maapalloa ympäröi kuvitteellinen taivaanpallo. Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Kun katsomme kauas horisonttiin, sinne missä maa ja taivas kohtaavat, näemme taivaanrannan. Tähdet näkyvät taivaankannella. Syyspäiväntasauksessa on paljon symboliikka, joka vetoaa silloin, kun oma lapsi on kuollut.

Syyskuussa vietetään valtakunnallista lasten muistopäivää. Eri puolilla Suomea lapsensa menettäneet vanhemmat järjestävät, usein yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa, erilaisia tilaisuuksia kuten muistohartauksia ja kynttiläkulkueita lasten haudoille.

On erittäin tärkeää, että vuodessa on yksi päivä, joka on omistettu kuolleille lapsille ja lapsikuolemaperheille. Päivä, jolloin meillä on lupa surra ja kokea yhteisöllisyyttä saman kokeneiden keskuudessa. Päivällä on tarkoitus muistuttaa myös suurta yleisöä ja mediaa siitä, että vaikka lapsen kuolema onkin nykyisin harvinaista, joukossamme elää silti lukuisia lapsikuolemaperheitä, jotka tarvitsevat monenlaista tukea.

Lasten muistopäivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen syyspäiväntasauksena, joka ajoittuu kalenteripäiviin 22-23.9. Syyspäiväntasaus tarkoittaa ajankohtaa, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Kesä on taittunut, syksy väistämättä alkanut, pimeä aika lisääntyy päivä päivältä.

Samoin koin lapseni kuollessa. Valoisa aikani päättyi ja olin menossa kohti syvenevää pimeyttä. Tähän pohjattomaan synkkyyteeni sytytin kynttilöitä ja halusin, että lapseni haudalla palaa aina kynttilä. Lasten muistopäivänä syttyvät lukuisat kynttilät lasten haudoilla eri puolilla maatamme. Kohti syksyn pimeneviä iltoja omatkin askeleeni kulkevat yhä useammin ja useammin lapseni haudalle sytyttämään jälleen kerran kynttilän.

Pyhäinpäivästä jouluun hautausmaa on kaunis kynttilämeri. Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Pyhäinpäivän tunnelma on arvokas ja harras, hautausmaalla liikutaan tummissa vaatteissa hiljaisesti rakkaita muistaen. Muistamme aiempia sukupolvia, sodassa kaatuneita, kuolleita isovanhempia ja muita haudattuja sukulaisiamme.

Syyskuussa vietettävä Valtakunnallinen lasten muistopäivä on tavallaan pikkupyhäinpäivä, joka ottaa varaslähdön kohti varsinaista pyhäinpäivää. Se on paljon pienempi ja värikkäämpi tapahtuma, onhan haudatuista vain murto-osa lapsia. Lasten muistopäivänä tunnelma saa olla riehakkaampi, pikkuistemme kaltainen. Lasten haudat koristellaan lukuisten kynttilöiden lisäksi nalleilla, ilmapalloilla ja valokuvilla. Nuoren haudalle voidaan tuoda olut- tai cokispullo. Sisaruksille voi olla tärkeä hetki saada laskea folioilmapallo taivaalle.

On erittäin tärkeää, että vuodessa on yksi päivä, joka on omistettu kuolleille lapsille ja lapsikuolemaperheille. Päivä, jolloin meillä on lupa surra ja kokea yhteisöllisyyttä saman kokeneiden keskuudessa. Päivällä on tarkoitus muistuttaa myös suurta yleisöä ja mediaa siitä, että vaikka lapsen kuolema onkin nykyisin harvinaista, joukossamme elää silti lukuisia lapsikuolemaperheitä, jotka tarvitsevat monenlaista tukea. Näille perheille – eli meille käpyläisille –  on tärkeää, että kuolleita lapsia muistetaan ja heitä arvostetaan, että heitä ei vaieta kuoliaaksi, vaan että heistä voidaan jutella kahvipöydissä ja työpaikoilla aivan samoin kuin muistakin elävistä ja kuolleista.

Leena Vilkka,

KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n puheenjohtaja

Verkkosivujen toteutus marikoo.fi