Käpy ry:n hallitus 2024–2026
Käpy ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 14.4.2024 valittiin uusi hallitus vuosille 2024–2026. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Krista Nuutinen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jenni Mäenpää, Sonja Vuorela, Ullamari Vuokkomaa, Ulla Dahl, Taina Kalliokoski ja Heidi Kjelin ja varajäseniksi Eine Auer ja Jussi Heikkilä.
Krista Nuutinen, hallituksen puheenjohtaja
Olen kahden lapsen äiti Helsingistä. Perheeni on ollut Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n ainaisjäsen huhtikuusta 2016 lähtien, kun toinen lapsemme Helka kuoli pian syntymän jälkeen odottamattomasti ja selittämättömästä syystä.
Olen ollut Käpyn hallituksen puheenjohtaja kaudella 2022–2024 ja jäsen 2020–2022. Hallituksessa olen toiminut myös edunvalvontatyöryhmässä. Käpyssä olen toiminut vertaistukihenkilönä ja ryhmänohjaajana sekä Surevan kohtaaminen -toiminnassa kokemusasiantuntijana ja ohjausryhmän jäsenenä. Perheenä olemme myös osallistuneet Käpyn vertaistoimintaan. Käpy-yhteisö on mielestäni ainutlaatuinen, turvallinen ja myötätuntoinen ympäristö kuolleen lapsen vanhemmille ja muille perheenjäsenille.
Käpyn hallituksessa haluan olla edistämässä uuden strategiamme tavoitteita, kuten sitä, että Käpyn toiminta tavoittaa moninaiset perheet ja heidän menetystilanteensa. Käpy on ollut edelläkävijä vertaistoiminnan kehittämisessä ja on sitä varmasti jatkossakin. Vapaaehtoiset ovat tärkein voimavaramme!
Käpyn edunvalvontatavoitteet, suruvapaa ja kuolleena syntyneen lapsen nimeämisoikeus, ovat realistiset ja tärkeät surevien vanhempien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Niidenkin edistämistä jatkan innolla hallituksen, Käpyn työntekijöiden ja myös jäsentemme kanssa.
Arkityössäni olen henkilöstön kehittäjä ja työnohjaaja, osaamistaustaltani myös yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuusasiantuntija.
Ulla Dahl, hallituksen jäsen
Perheeseeni kuuluu puoliso sekä lapset tyttö -10, poika -11, enkelityttö -13 sekä poika -14. Käpy ry:hyn liityin heti syksyllä -13, kun teimme geneettisen raskauden keskeytyksen sisäelinpuutosten vuoksi. Olen kouluttautunut tukihenkilöksi, ryhmänohjaajaksi sekä kokemusasiantuntijaksi. Ammatiltani olen sairaanhoitaja. Saattohoito on lähellä sydäntä.
Minua kiinnostaa halu auttaa saman kokeneita sekä tuoda esille geneettistä raskauden keskeytystä. Se on kuitenkin vielä nykypäivänäkin aika vaiettu asia ja iso päätös, jonka vanhemmat joutuvat tekemään.
Hallitustoiminta on kiinnostanut useamman vuoden, mutta vasta vuonna 2022 uskaltauduin mukaan.
Taina Kalliokoski, hallituksen jäsen
Olen kuolleen (s. k. 2017) ja elävän (s. 2020) lapsen äiti ja sosiaalietiikan tutkija Hämeenlinnasta. Käpyn vapaaehtoisena ja Surevan kohtaamisen kokemusasiantuntijana olen toiminut vuodesta 2019 alkaen.
Tulin kuolleen lapsen äidiksi, kun sikiönkehityshäiriöstä kärsinyt esikoiseni kuoli syliini vuorokauden ikäisenä vuoden 2017 lopussa. Kuolleen lapsen vanhemmuuteen kasvaminen ja lapsen kuoleman hyväksyminen on vaatinut paljon prosessointia. Onnekseni läheiset ovat kulkeneet kannatellen mukana. Myös kohtaamiset vertaisten kanssa eri Käpyn toiminnossa niin ryhmissä, koulutuksissa, luovissa työpajoissa, vapaaehtoisten virkistäytymisviikonlopussa kuin vertaissuhteissakin ovat olleet merkityksellisiä.
Arvostan suuresti Käpyn tekemää työtä vertaistuen välittämisessä, surutiedon levittämisessä ja laajemmin yhteiskunnassa. Ymmärryksen lisääminen surua kohtaan on surevien yksilöiden ja perheiden tukemista. Varajäsenyys kaudella 2022–2024 on näyttänyt, millaista onnistunut hallitustyöskentely on. Haluan Käpyn hallituksessa vaikuttaa siihen, että lapsikuolemaperheet saavat tukea myös tulevaisuudessa ja järjestöllä on hyvinvoivat ja sitoutuneet työntekijät ja vapaaehtoiset. Erityisesti Käpyn rahoituksen turvaaminen, selkeä ja tavoittava viestintä ja monimuotoisten tukitapojen kehittäminen ovat lähellä sydäntäni.
Heidi Kjelin, hallituksen jäsen
Moikka, mä oon Heidi Tuusulasta. Käpy tuli tutuksi ensi kertaa 2003, kun menetin meidän esikoispojan Miklaksen kohtukuolemalle. Kävin Käpyn ryhmissä ja sain vertaistukea. Toinen menetys perheeseen tuli v. 2019, kun poikani Valo kuoli sairauteen synnytyksen yhteydessä. Toisen kuoleman jälkeen aktivoiduin ja tulin Käpylle vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sekä ryhmänohjaajaksi. Hallitukseen halusin, koska ruohonjuuritason asiat ja ihmisten kokemukset ovat minulle tärkeitä. Jokainen suru on yksilö ja tarpeet ovat erilaisia, haluan olla mukana etsimässä ja löytämässä keinoja siihen, että kaikilla tarvitsevilla olisi mahdollisuus osallistua.
Jenni Mäenpää, hallituksen jäsen
Olen Jenni, kolmen lapsen äiti. Käpy ry:n tuki ja vertaistuen tarve tuli osaksi perheemme elämää joulun alla 2014. Esikoispoikamme menehtyi täysin yllättäen 2,5 vuoden iässä aivoverenvuotoon. Ennen sitä päivää ei ollut minkäänlaisia merkkejä siitä, että elämämme tulee muuttumaan täysin vain yhdessä yössä. Alussa vertaisen sanoilla ”minä autan, pystyn auttamaan ja haluan auttaa sinua” oli suuri merkitys selviämisessä. Meidän perhettä tukivat suuresti myös asuinpaikkakuntamme toimiva kriisityö ja tuttu sukulaislääkäri. Heidän ansiostaan saimme apua usealta eri taholta. Muistan, että minulle tuli heti vahva tunne siitä, että me emme ole yksin ja meistä huolehditaan, vaikka täysin romahtaisimme.
Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2016 ja hallituksessa vuodesta 2020. Ammattilaisia kouluttamalla olen halunnut edesauttaa sitä, että kaikilla lapsensa menettäneillä on tunne siitä, etteivät he ole yksin. Hallituksessa olen ollut mukana edunvalvontatyöryhmässä. Työskentelen sairaalassa sosiaalityöntekijänä raskaana olevien ja synnyttäneiden parissa. Aiemmin olen työskennellyt lastensuojelussa. Työn kautta minulla on tietämystä hyvinvointialueiden ja järjestöjen palveluista ja tukimuodoista sureville ja tuen tarpeessa oleville. Näen tärkeänä, että kaikki saavat tarvitsemaansa tukea asuinpaikasta tai selviytymiskyvyistään riippumatta.
Ullamari Vuokkomaa, hallituksen jäsen
Hei, olen Ullamari ja asun Helsingissä. Olen kolmen tytön äiti, ensimmäinen tyttäreni Roosa kuoli juuri ennen syntymää 10.4.1991 harvinaisen kromosomipoikkeaman vuoksi.
Olimme silloisen mieheni kanssa täysin yksin asian kanssa, saimme kuitenkin toisistamme tukea ja turvaa vaikeana aikana. Silloin ei ollut vielä oikeastaan mitään tukimuotoja tarjolla, ja Käpykin perustettiin vasta samana syksynä, en kuitenkaan ajatellut kuuluvani siihen kohderyhmään, koska se oli nimeltään silloin Käpy ry kätkytkuolemaperheiden yhdistys.
Saimme Roosan jälkeen kaksi tervettä ihanaa tyttöä, jotka ovat jo nyt aikuisia.
Myöhemmin vuonna -97 eräillä lapsimessuilla törmäsin Käpyn esittelypisteeseen ja tulin kertoneeksi omasta tarinastani. Juttelussamme tuli ilmi, että yhdistys oli laajentanut kohderyhmää ja siitä lähtien olenkin ollut Käpyn jäsen. Minusta tuli aika aktiivinen yhdistyksessä, kävin tukihenkilökoulutuksen ja olin myös Käpyn hallituksessa mukana joitain vuosia.
Kouluttauduin myös ryhmänohjaajaksi ja olin perustamassa Helsingin toista, Puistolan vertaistukiryhmää. Sitä ohjasin 10 vuoden ajan.
Nyt on vuosia välissä, koska elämä oli hetkistä ja tuntui, ettei ollut mitään annettavaa enää.
Aktivoiduin taas asian tiimoilta ja ajattelen, että minulla voisi hyvinkin olla antaa perspektiiviä heille, joilla menetyksestä vain vähän aikaa – ajatuksella siitä, että elämä kantaa, vaikka välillä usko siihen voi olla hyvinkin koetuksella.
Sonja Vuorela, hallituksen jäsen
Olen Sonja, kahden lapsen äiti. Kuopuksemme kuoli syöpähoitojen jälkiseurauksena kroonistuneisiin oireisiin 10-vuotiaana. Käpy ry:n toimintaan tulin mukaan aktiivisesti käytyäni kokemusasiantuntijakoulutuksen vuonna 2016.
Hallituksessa olen toiminut edunvalvonta-työryhmässä. Surevan kohtaaminen -toiminnassa olen ollut sekä ohjausryhmän jäsenenä että kokemusasiantuntijana.
Hallitustyöskentelyssä haluan edistää lapsikuolemaperheiden edunvalvontaa, suruvapaata sekä lapsen kuoleman kohdanneiden ymmärrystä ja palveluita.
Eine Auer, hallituksen varajäsen
Esikoispoikamme kuoli kohtuun lasketun ajan kynnyksellä keväällä 1995. Liityin yhdistykseen pari kuukautta myöhemmin. Sain yhdistykseltä paljon apua ja toimin itsekin monissa rooleissa, mm. hallituksessa v. 2000–2003. Tämän jälkeen perheen kolmen tytön asiat pitivät kiireisenä ja olen ollut rivijäsenenä osallistuen vain vuosikokouksiin ja –juhliin.
Vuoden 2022 vuosikokouksessa tulin – vähän yllättäen – valituksi hallituksen varajäseneksi. Toimintatavat ovat vuosien varrella muuttuneet ja toivon omalta osaltani pystyväni vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, minulla on työn ohessa aikaa yhdistystoiminnalle.
Jussi Heikkilä, hallituksen varajäsen
Perheeseeni kuuluu puolisoni, neljä aikuista lasta, joista kolme on tullut puolisoni myötä, sekä lastemme kumppanit ja lastenlapset. Lisäksi minulla on pilven reunalla hyväntahtoisesti myhäilevä Iiro-poikani, joka menehtyi 14-vuotiaana aivokasvaimeen vuonna 2006 sairastettuaan sitä ennen puolitoista vuotta.
Työskentelen Tampereen yliopistossa tuotantotalouden tutkijana ja opettajana. Hallitustyöskentelystä ja sitä vastaavista tehtävistä minulla on kokemusta eri tehtävissä työelämässä, harrastuksissa ja taloyhtiöissä. Minulla on kokemusta erityisesti talousasioista, strategiatyöstä ja asiantuntijatyöstä. Vapaaehtoistyössä olen ollut mukana mm. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n vammaispurjehdustoiminnassa.
Omassa surussani vertaistuki on ollut minulle hyvin tärkeä tukimuoto. Olen elämässäni siinä vaiheessa, että voin ja haluan jakaa muille lapsensa menettäneille samaa tukea, joka on auttanut minua jaksamaan vaikeina aikoina. Kävin Käpy ry:n vertaistukikoulutuksen syksyllä 2022. Sen jälkeen olen toiminut vertaistukihenkilönä lapsensa menettäneelle isälle, ja olen parhaillaan aloittamassa myös muissa Käpy ry:n vapaaehtoistehtävissä. Käpy ry:n hallitukseen haluan tuoda oman kokemukseni ja näkemykseni lapsen menettäneen isän surusta ja sen kohtaamisesta.