Kun jouluun jää kaipaus

Kyselimme joulun alla somekanavillamme, miten kuolleen lapsen vanhemmat toivoisivat tulevansa kohdatuksi jouluna ja miten kuollut lapsi näkyy heidän joulunvietossaan. Saamistamme vastauksista kävi ilmi, etteivät lapsensa menettäneet vanhemmat halua jouluna sääliä tai voivotteluja. Sen sijaan he toivovat, että muutkin ihmiset muistaisivat kuollutta lasta puhumalla hänestä tai vaikka viemällä kynttilän haudalle.

Suruun liittyy monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita, ja tämä kuvastuu hyvin myös saamistamme vastauksista. Toisaalta haluttaisiin ihmisten muistavan, että ”kaikille joulu ei aina ole ihanaa aikaa”. Toisaalta toivotaan ihmisten ymmärtävän myös sen, että suru ei poissulje iloa.
– Jouluna voi olla jouluiloa ja suurta surua ja kaipausta, sanoittaa eräs vastaaja tuntemuksiaan.

Varsinkin jos perheessä on eläviä lapsia, joulua halutaan kuitenkin edelleen laittaa ja viettää:
– Joulussa oli silti sitä tuttua lämpöä, naurua ja valoakin, vaikka sydämessä oli uusi paikka, johon kaipaus ja ikävä on asettunut pysyvästi.

Toivoisin, että minut nähdään edelleen vanhempana, sillä rakkaus lapseen ei ole kadonnut, vaikka hän ei ole täällä.

Erityisen raskaana joulu koetaan, jos edessä on ensimmäinen joulu ilman kuollutta lasta tai lapsen kuoleman vuosipäivä osuu joulunaikaan. Eräs vastaaja kertoo, että on lakannut kokonaan viettämästä joulua, mitä lähipiirin on vaikeaa ymmärtää. Toinen haluaa viettää joulun aivan yksin:
– Olen mieluummin yksin kuin seurassa, josta en saa mitään.

Yhdessä muistelua kaivataan

Vastaajat kertoivat, että he eivät kaipaa sääliä tai voivottelua, vaan mahdollisuutta puhua kuolleesta lapsesta ja muistella yhdessä iloisia asioita hänestä.
– Haluaisin, että hänet voisi mainita hymy huulilla tai pilke silmäkulmassa, eikä niin, että tunnelma lässähtäisi, kertoo eräs vastaaja.

Toivoisin, että minut huomioitaisiin kuten ennenkin, pyydetään mukaan, kysellään kuulumisia ja annetaan tilaa myös puhua menetetyistä lapsista.

Läheisiltä ja ystäviltä toivottiin, ettei asiaa sivuutettaisi, vaan kyseltäisiin kuulumisia ja annettaisiin vanhemmalle tilaa puhua kuolleesta lapsestaan. Varsinkin vuosien ja vuosikymmenten jälkeen muut eivät enää niin herkästi ota puheeksi kuollutta lasta, mutta vanhemmalta oma lapsi ei koskaan unohdu. Esimerkiksi kuolleen lapsen mainitseminen joulukortissa tai kynttilän tuominen haudalle vietäväksi ilahduttaisi surevaa vanhempaa. Eräs vastaaja sanoittaakin tunteitaan näin:
– Kiva, jos muutkin mainitsevat hänet, kertomalla jonkun muiston hänestä tai vaikka kysymällä, millainen hauta hänellä on jouluna.

Joulutunnelmaa hautausmaalle

Hautausmaa on monelle lapsensa menettäneelle jouluna tärkeässä roolissa, ei vain opittu ”pakollinen perinne”. Hauta laitetaan jouluiseksi ja kynttilöitä saatetaan käydä sytyttelemässä sinne useampaankin kertaan. Vastaajat kertovat vievänsä haudalle kynttilöiden lisäksi esimerkiksi jäälyhtyjä, jäädytettyjä kukkia, koristeita, kausivaloja ja viepä joku jopa pienen joulukuusenkin.
– Hautausmaalla kävimme myös viemässä kukkia, kynttilän ja lapset halusivat tehdä siskolleen enkeli-piparin ja karkkisauvan, kertoo eräs vastaaja perheensä joulunvietosta.

Kuollut lapsi osana joulunviettoa

Yhteistä kaikissa vastauksissa oli se, että kuollut lapsi on osa juhlan viettoa tavalla tai toisella. Kynttilän sytyttäminen lapsen kuvan viereen kuuluu monella jouluperinteisiin, mutta lasta muistellaan muillakin tavoin. Vanhemmat saattavat ripustaa edesmenneen lapsen tekemiä jouluaskarteluja esille tai laittaa lapsen lempiherkkuja. Eräs vastaaja kertoo koristelevansa kuusta ”yhdessä” kuolleen lapsensa kanssa miettien, mitä tämä kommentoisi koristeita ripustaessaan.

Haluan että joulu pysyy onnellisena juhlana. Samalla haluan että myös menehtynyt lapsi muistetaan.

Kuolleelle saatetaan varata oma paikka joulupöydästä ihan konkreettisesti laittamalla hänen kuvansa tuolille. Eräs vastaaja kertoo, kuinka heillä tehdään niitä asioita, jotka olivat lapsen eläessä tärkeitä: pelataan lautapelejä, syödään hyvää ruokaa, leivotaan pipareita ja katsotaan jouluaiheisia sarjoja tai leffoja. Eräs vastaaja kertoi, kuinka vauvana kuolleelle lapselle hankittiin kuuseen oma joulupallonsa, jossa ei lue baby’s first christmas, vaan a star has been born.

Lahja myös kuolleelle

Monet hankkivat lahjan myös kuolleelle lapselle, mutta se voidaan antaa eri muodoissa. Eräs vastaaja kertoi, että heillä kuusen alle laitetaan lahja, josta edesmennyt olisi pitänyt, ja pienemmät sisarukset saavat sitten ottaa tavarat leikkeihinsä. Toinen vastaaja ostaa lapselleen lahjaksi koriste-esineen kotiin. Kolmas taas antaa joululahjan lapseltaan jollekin tarvitsevalle, esimerkiksi ukrainalaisille legoja, joista lapsi piti kovasti.

Suru, hetkittäin niin raastava kaipaus, kulkee rinnalla kaikkina päivinä kuin myös näinä juhlapäivinä.

Käpy ry toivottaa kaikille omannäköistä joulua, jossa on tilaa muistella kuollutta lasta. Erään vastaajan sanoin:

– Toivon rauhallista ja rentoa joulua ja että saan sekä itkeä että nauraa piilottelematta tunteita.