KÄPY-lehti 1 / 2019
Puheenjohtajalta
Suru kohtaa surun, ihminen ihmisen. Kun oma lapsi kuolee, maailma romahtaa. Kun menetin oman lapseni, en uskonut, että mikään tai kukaan voisi minua ikinä lohduttaa, auttaa edes himpun vertaa. Olin tuskassani kuin kosmisessa yksinäisyydessä, vailla toivoa, vailla lohtua, vailla tulevaisuutta. Tavallaan olin oikeassa, tavallaan väärässä.
