Uusi hallitus esittäytyy
Käpy Lapsikuolemaperheet ry sai uuden hallituksen järjestön vuosikokouksessa 5.4.2020. Järjestön puheenjohtajana jatkaa Leena Vilkka. Hallitukseen valittiin Tuuli Lahti, Kirsi Hyväri, Ruut Kaukinen, Krista Nuutinen, Jenni Mäenpää ja Sonja Vuorela. Keväällä 2021 Ruut Kaukisen tilalle valittiin Ulla Dahl. Näin hallituslaiset kertovat itsestään:
Leena Vilkka, hallituksen puheenjohtaja
Olen Leena Vilkka, hyvinkääläinen filosofian tohtori ja dosentti, Biofilos-yrittäjä ja järjestöaktiivi, jonka perhettä kohtasi lapsen vakava sairastuminen ja kuolema vuonna 2006. Rakas Tekla-tyttäreni on innoittajani ja motivaattorini vapaaehtoistyössäni KÄPY ry:ssä. Puheenjohtajan tehtävän lisäksi olen toiminut hallituksen jäsenenä, kokemusasiantuntijana, perheviikonlopuissa, tukihenkilönä ja lapsensa menettäneiden vertaisryhmän ohjaajana. Taustalla on pitkäaikainen järjestökokemukseni: olen toiminut aiemmin useamman valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtajana. Vahvuuksiani ovat järjestöjohtaminen, kokemus hanketoiminnasta ja vahva sitoutuminen KÄPY ry:n arvoihin, toimintaan ja tavoitteisiin. Yhdistys on hyvässä kunnossa. Jäsenmäärä, toiminta, talous ja työntekijämäärä ovat kasvaneet hallitusti. Ydintehtävä, vertaistuen mahdollistaminen lapsensa menettäneille, näkyy kirkkaasti kaikessa toiminnassa. Vuoden 2020 hallitustyöskentely painottuu yhdistyksen talouteen. Vuosi 2021 on KÄPY ry:n juhlavuosi, joka tuo hallinnoinnin rinnalle myös oman raikkaan tuulahduksensa. Toimin mielelläni vielä tämän kauden KÄPY ry:n puheenjohtajana.
Tuuli Lahti
Olen Tuuli Lahti, 36-vuotias kolmen lapsen äiti Turusta. Keskimmäisemme, Usva, syntyi kuolleena elokuussa 2015 ja muutamaa vuotta myöhemmin löysin tieni mukaan KÄPY ry:n toimintaan. Olen ollut KÄPY ry:n hallituksessa nyt yhden kauden ja toiminut tämän vuoden alusta alkaen myös hallituksen varapuheenjohtajana. Annan mielelläni jatkossakin vapaaehtois- ja vaikuttamistyöhön liittyvän monipuolisen kokemukseni yhdistyksen ja sen jäsenten käyttöön. Asioita, joita haluaisin hallituksessa jatkossakin edistää ovat muun muassa jäsenten edunvalvontaan liittyvät monet kysymykset sekä palvelujärjestelmän kehittäminen.
Kirsi Hyväri
Olen Kirsi Hyväri, KÄPYn jäsen vuodesta 2011 lähtien. Perheeseeni kuuluu mies, kaksi elävää tytärtä (s.2013, s.2016) sekä kuollut poika. Liityin KÄPY ry:hyn vuoden 2011 lopussa, kun menetimme esikoispoikamme Ronin heti syntymän jälkeen. Ronilla oli päässä erittäin harvinainen kasvain, joka ei ollut etukäteen nähtävissä eikä mitään ollut tehtävissä. Haimme heti tukea KÄPYn vertaistukiryhmästä sekä saimme tukihenkilön. Olen toiminut KÄPYssä monissa eri rooleissa, mm. vertaistukihenkilönä, vertaisryhmän vetäjänä ja kokemuskouluttajana. Hallituksessa olen ollut mukana jo vuodesta 2016 alkaen. Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi, ja olen työskennellyt vapaaehtoistoiminnan alueellisena koordinaattorina kolme vuotta. Maaliskuussa aloitan OLKA koordinaattorina, ja silloin työhöni kuuluu keskeisestä vertaistukitoiminnan kehittäminen. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat osa ammatillisuuttani, ja minulla on kokemusta luottamustoimista myös muista järjestöistä. Olen mielelläni mukana suunnittelemassa ja kehittämässä KÄPY ry:n toimintaa hallitustyöskentelyn kautta. Olen kokenut hallitustyöskentelyn antoisaksi. Näen eritysen tärkeäksi vaikuttamistyön ja vanhempien jaksamisen tukemisen erilaisilla tukimuodoilla.
Ulla Dahl
Perheeseeni kuuluu puoliso sekä lapset tyttö -10, poika -11, enkelityttö -13 sekä poika -14. Käpy ry:hyn liityin heti syksyllä -13 kun teimme geneettisen raskauden keskeytyksen sisäelinpuutosten vuoksi. Olen kouluttautunut tukihenkilöksi, ryhmänohjaajaksi sekä kokemusasiantuntijaksi. Ammatiltani olen sairaanhoitaja. Saattohoito on lähellä sydäntä.
Minua kiinnostaa halu auttaa saman kokeneita sekä tuoda esille geneettistä raskauden keskeytystä. Se kuitenkin vielä nykypäivänäkin aika vaiettu asia. Se on kuitenkin iso päätös jonka vanhemmat joutuvat tekemään.
Hallitustoiminta on kiinnostanut useamman vuoden mutta nyt vasta uskaltauduin mukaan.
Krista Nuutinen
Olen kahden lapsen äiti Helsingistä, kiinnostunut surututkimuksesta ja -kirjallisuudesta, valokuvaamisesta, kirjoittamisesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vapaa- ja perheaikani käytän 8-v esikoiseni ja puolisoni kanssa pitkälti rentoillen kotona, harrastuksissa tai mökillä luonnonrauhassa sekä lukemalla ja kirjoittamalla suruaiheisia tekstejä, muistellen ja uusia muistoja rakentaen toisesta lapsestamme. Valokuvaan paljon hetkiäni surussa, eli elämääni kuolleen tyttäreni kanssa.
Tyttäremme Helka syntyi ja kuoli huhtikuussa 2016. Tämän odottamattoman ja traumaattisen tapahtuman jälkeen sain melko pian KÄPY ry:n kautta tukihenkilön ja siitä lähtien perheemme on ollut KÄPYn ainaisjäsen. Olemme perheenä osallistuneet KÄPYn perheleirille, yhteen kohdennettuun tapaamiseen sekä tuettuun lomaan. Osallistuin kesällä 2019 KÄPYn kirjoitusviikonloppuun. Sekin oli minulle todella antoisa ja merkityksellinen viikonloppu. Siitä jäi elämään myös meidän osallistujien kesken omatoiminen vertaisryhmä, josta olen ollut todella kiitollinen, koska KÄPYn vertaisryhmätapaamisissa Helsingissä en ole kaikkina näinä vuosina valitettavasti pystynyt käymään aikataulusyistä. Surukonferenssissa olen käynyt kaksi kertaa ja menen taas tänäkin vuonna. Siitä onkin muodostunut minun surukuukauteeni huhtikuuhun yksi merkittävä perinne. Olen mennyt sinne rikkinäisin mielin ja sydämin tyttäremme vuosipäivän jälkeen ja aina tullut takaisin kotiin voimaantunein tunnelmin.
Tässä kohtaa elämääni menetyksen jälkeen koen, että haluisin olla jollakin tavalla tukemassa muita surevia heidän omalla polullaan surun kanssa ja tehdä jotain hyvää tyttäremme vuoksi. Hallitustoimintaan osallistumisen koen minulle luontaisempana vaihtoehtona kuin esimerkiksi vertaishenkilöksi tai kokemusasiantuntijaksi ryhtymisen. Toki niitäkin olen miettinyt, toisenlaisen tukemisen aika voi tulla kohdallani myöhemmin.
Minua kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, erityisesti surun normalisoinnin ja ymmärtämisen lisääminen erilaisissa yhteyksissä – palveluissa, sosiaalisissa tilanteissa perheenjäsenten ja ystävien kesken sekä työelämässä. Lisäksi minua kiinnostaa olla mukana lisäämässä tietoa surevista yksilöistä ja perheistä ja heidän moninaisuudesta sekä surun moninaisuudesta ja lapsen kuoleman kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten elämään.
Tällä hetkellä teen suunnittelu- ja kehittämistyötä tiedehallinnon ja tutkimusrahoituksen parissa, mutta minulla on aiempi pitkä työkokemus yhdenvertaisuuden edistämisen tehtävistä valtionhallinnosta. Sydäntäni lähellä töissäkin on pyrkiä toimimaan yhteisen hyvän ja oikeudenmukaisuuden eteen.
Osaamistani yhdenvertaisuuden edistämisestä voisin hyödyntää KÄPYn hallituksessa, esim. jos pohditaan yhteistyötä muiden surujärjestöjen tai Monimuotoiset perheet ry:n kanssa ja sitä miten erilaiset perheet ja surevat saavat tarvitsemiaan palveluita ja tukea yhteiskunnassa ja miten heitä kohdataan. Tunnen työkokemusteni kautta erilaisia polkuja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. En kaihda tehdä käytännön asioita, sillä projektitehtävissä olen tottunut tekemään kaikkea papereiden pyörittelystä projektitiimin vetämiseen. Yhdistysten hallituksissa olen ollut aiemminkin, joten hallitustoiminnan perusperiaatteet ovat tuttuja.
Minulla on myös kouluttajakokemusta, esiintyminen tai kouluttaminen onkin suht luonnollista. Toki esiintymisten suhteen kuuntelen nykyisin suruani. Surua olen oppinut kunnioittamaan näinä vuosina ja valitsemaan tilanteita milloin toimia mitenkin.
Jenni Mäenpää
Olen Jenni Mäenpää. KÄPY ry:n tuki ja vertaistuen tarve tuli osaksi perheemme elämää joulun alla 2014. Esikoispoikamme menehtyi täysin yllättäen 2.5 vuoden iässä aivoverenvuotoon. Ennen sitä päivää ei ollut minkäänlaisia merkkejä siitä, että elämämme tulee muuttumaan täysin vain yhdessä yössä. Alussa vertaisen sanoilla ”minä autan, pystyn auttamaan ja haluan auttaa sinua” oli suuri merkitys selviämisessä. Meidän perhettä tukivat suuresti myös asuinpaikkakuntamme toimiva kriisityö ja tuttu sukulaislääkäri. Heidän ansiostaan saimme apua usealta eri taholta. Muistan, että minulle tuli heti vahva tunne siitä, että me emme ole yksin ja meistä huolehditaan, vaikka me täysin romahtaisimme.
Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2016 lähtien. Ammattilaisia kouluttamalla olen halunnut edesauttaa sitä, että kaikilla lapsensa menettäneillä on tunne siitä, etteivät he ole yksin. Työskentelen sosiaalialalla lapsiperheiden parissa. Sitä kautta minulla on tietämystä useampien kuntien ja järjestöjen erilaisista palveluista sureville ja tuen tarpeessa oleville. Näen tärkeänä, että kaikki saavat tarvitsemaansa tukea asuinpaikasta tai selviytymiskyvyistään riippumatta. Halusin hallitukseen voidakseni vaikuttaa vertaisteni asioihin, saatavilla olevaan tukeen ja kriisityöhön niin KÄPY ry:ssä kuin sen ulkopuolellakin.
Sonja Vuorela
Olen Sonja Vuorela, kahden lapsen äiti. Kuopuksemme on kuollut syöpähoitojen jälkeen kroonistuneisiin jälkiseurauksiin. KÄPY ry:n toimintaan tulin mukaan aktiivisesti käytyäni Kävyn kokemusasiantuntijakoulutuksen vuonna 2016. Sen jälkeen olen ollut vuosittain useissa tapahtumissa kertomassa omasta lapsen kuolemasta ja siitä seuranneesta surusta ja sen muuttumisesta. Kokemusasiantuntijana toimessa parasta on, kun omat raskaat kokemukset voi käyttää muiden auttamiseksi. Olen myös HUS:in uuden lastensairaalan kokemusasiantuntija.
Hallitustyössä luodaan linjaukset toteutettavalle toiminnalle. Hallitustyö on mielestäni samankaltaisessa vaikeassa asemassa olevien perheiden aseman helpottamista, jonka itsekin olen kokenut. Järjestön hallitustyö on minulle tuttua Kympin Lapsista.
Hallitustyöskentelystä odotan aktiivista sitoutunutta yhteistyötä hallituksen kesken sekä KÄPY ry:n toimiston työntekijöiden kassa. Mottoni on: oikea asenne, niin asiat sujuvat.