Lapset, tunteet

Alla olevasta listasta löydät lastenkirjoja jotka käsittelevät tunteita. Voit vinkata meille uudesta kirjallisuudesta osoitteeseen toimisto@kapy.fi.

 

Kuka ulisee äänekkäästi metsässä? Se ei ole pelottava susihukka, vaan pikkuruinen pöllönpoikanen. Kaikki yritykset piristää Parku-pöllöä epäonnistuvat. Kunpa joku vain tietäisi, miksi se ulisee! Hellyttävä ja hilpeä tarina pikkupöllöstä, jolle löytyy kuin löytyykin se yksi ainoa oikea tapa saada lohtua.

Milloin olet viimeksi nauranut tikahtuaksesi tai säikähtänyt niin, että säpsähdät? Elämä on täynnä tunteita. Toiset niistä saavat meidät pomppimaan ilosta tai kutittavat hassusti vatsanpohjassa. Toiset tuntuvat ikäviltä ja raskailta. Joskus voi tuntea yhtä aikaa monenlaisia tunteita! On paljon helpompaa, jos omat tunteensa tunnistaa ja uskaltaa kertoa niistä muillekin.

Tunnetarina pienen gorillan päivästä, hajonneesta perheestä sekä siitä, mitä tunteet saavat aikaan kehossa. Kuvakirja sydänluukkuineen johdattaa lapset tunnistamaan 10 eri tunnetta ja jakamaan niihin liittyviä omia kokemuksiaan. Ville Vilkastuksen tarinaan samaistumalla lapsi voi saada kosketuksen myös omiin tukahdutettuihin tunteisiinsa.

Lastenkirja tunteista. Kirja on tarkoitettu avuksi kasvattajille, jotka haluavat opettaa lapselle tunteiden tunnistamista. Lapsen kyky selvitä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa paranee, kun hän osaa kertoa muille omat tuntemuksensa ja tunnistaa toisten ihmisten tunnetiloja. Kirjassa Sipukainen, pieni peikko, on vuoroin innostunut, iloinen, onnellinen, surullinen, syyllinen tai kateellinen. Toisinaan Sipukaista pelottaa, hävettää, inhottaa tai hän on kahden vaiheilla. Erilaisia tunteita kuvataan lapselle tuttujen arkisten tilanteiden kautta: paha mieli iskee, kun vanhemmat lähtevät risteilylle ilman Sipukaista ja kiukkukohtaus uhkaa, kun ei saakaan itse laittaa kenkiä jalkaan. Tekstin lomassa on tunteisiin liittyviä kysymyksiä keskustelun virittämiseksi ja loruja pienimmänkin kuulijan iloksi.

Lapsilla on monenlaisia pelkoja. Tämä kirja on tarkoitettu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Pelkäämisestä puhuminen auttaa, eikä pelottava asia ehkä enää tunnukaan niin vaaralliselta.

Mutta, pikkuhirviö sopersi, – entä jos tämä kuitenkin loppuu? Jospa joku ihan yhtäkkiä kyllästyy ja sulkee sen kirjan, jossa me olemme? Tai rypistää meistä tekemänsä piirustuksen? Tai lakkaa ajattelemasta meitä tai avaa silmänsä ja herää? Emmekö me sitten lakkaa olemasta? Hirviölapsi herää painajaiseen, jossa tuntee koko olemassaolonsa uhatuksi. Lämmin keskusteluhetki hirviövanhempien kanssa lohduttaa ja johdattaa lukijan perimmäisten kysymysten äärelle. Pelon ja turvallisuuden tunteet, huumori ja herkkyys vaihtelevat tämän kauniin sadun tunnelmallisesti kuvitetuilla sivuilla.

Kirja sisältää runoja lasten murheista. Siitä, kun joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle eikä tunne ketään, kun ukki dementoituu, kun on erilainen kuin muut, kun siskoa lellitään, kun avain unohtuu, kun äiti ja isä eroavat, kun mummi kuolee…

Tapaa Pete ja Pate – pesukarhuveljekset, jotka lähtevät tutkimusmatkalle ja tutustuvat pelon hyviin ja huonoihin puoliin. Kirja vastaa lapsen kysymyksiin peloista.

Tämä on kertomus Jesse Jäniksestä, metsän hauskimmasta pupujussista. Jessellä on vaikeuksia vihantunteidensa kanssa, kunnes ystävällinen närhi tulee apuun.

Hannes Hirvi on huolestunut. Häntä vaivaavat entäjossit, jotka estävät Hannesta leikkimästä ystäviensä kanssa Ikimetsässä.  Kirja vastaa lapsen kysymyksiin huolista ja siitä mitä mahdollisesti tapahtuu jos tekee erilaisia asioita.

Otso Onninen on surullinen ja masentunut. Hänen paras ystävänsä Katariina Karhu on muuttanut toiselle puolelle vuorta, hyvä mustikkapaikka on mennyttä ja muutenkin kaikki on kurjaa. Ystävät päättävät yhdessä piristää Otsoa ja pian Otsokin tekee jotain, mitä ei ole tehnyt moneen päivään -hymyilee.

Pienten ihmisten suuriin suruihin tarvitaan joskus lohdutuksen sanoja. Pia Perkiön kauniit ja koskettavat runot sanoittavat lasten surua ja ikävää menetyksen kohdatessa. Lapsen lohtukirja tarjoaa yhteistä luettavaa ja katseltavaa isien ja äitien tai isovanhempien ja kummien kanssa silloin, kun sanat surussa loppuvat kesken. Tekstit sopivat tueksi keskustelulle milloin tahansa lapsella on suuria kysymyksiä esimerkiksi kuolemasta. Teoksen hengellinen sävy antaa toivoa ja lohtua.

Kiukku kuplii Piipatin vatsassa kuin lähestyvä tulivuorenpurkaus. Suusta singahtelee lohikäärmekarjahduksia, ja jalat nuijivat lattiaa. Piipati on vihainen! Äiti on tyhmä ja ärsyttävä! Miksi kaikki ei mene niin kuin Piipati tahtoo!

Samaistuttavan tarinan kautta lapsi oppii tunnistamaan erilaisia aggression tunteita ja tilanteita, joissa niitä syntyy sekä oppii keinoja kiukkupuuskasta selviytymiseen. Kiukku on tunne muiden tunteiden joukossa – ja se menee aina lopulta ohi, vaikka hetkellisesti se tuntuu täyttävän koko maailman. Keskusteleminen, syli, halaus ja anteeksipyytäminen auttavat pientä lohikäärmettä rauhoittumaan.

Heli Pruuki on pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori. Anita Polkutie on lahtelainen kuvittaja, joka on kuvittanut lukuisia oppimateriaaleja ja lastenkirjoja.

Sammakko herää aamulla surullisena. Se ei tiedä syytä suruunsa. Ystävät yrittävät piristää sammakkoa, varsinkin pikkukarhu on kovin huolissaan. Rotan musisointi kirvoittaa kyyneleet sammakon silmiin mutta ystävän nauru ei voi olla tarttumatta sammakkoonkin. Muutkin innostuvat ja kohta kaikki kieriskelevät yhtenä mylläkkänä mylvien naurusta.

Pienellä vaaleanpunaisella elefantilla oli sydänystävä. Mutta eräänä päivänä niiden perheet vaelsivat eri suuntiin, ja ystävykset joutuivat eroamaan toisistaan. Pieni elefantti oli niin murheissaan, ettei sitä huvittanut edes leikkiä. Onneksi pöllö Heureka osasi neuvoa, miten pieni vaaleanpunainen elefantti paranisi suuresta surustaan. Viisas koskettava tarina ystävän menettämisestä ja kaipauksesta, jonka läpikäyminen auttaa löytämään sydämestä tilaa uusille asioille ja ilolle.

Sympaattinen sika ystävineen tutustuttaa pienet lukijat uudessa kirjasarjassa tunteisiin ja väreihin. Sika ja tunteet käsittelee tunteita, joita sika ystävineen kokee, muun muassa ilon, pettymyksen, kiukun, pelon ja rakkauden.

Voit lähettää heinäkuussa tukipyynnön vapaaehtoisillemme sähköpostilla osoitteeseen info@kapy.fi.

Jos tarvitset akuutisti keskustelutukea, voit soittaa valtakunnalliseen MIELI ry:n Kriisipuhelimeen, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.